Mikä ihmeen sisältömarkkinointi?

Artikkeli päivitetty 13.12.2018

Termi sisältömarkkinointi tulee nykyään vastaan jos ei nyt ihan joka päivä, niin ainakin joka toinen päivä.


Sisältömarkkinointi on internetin ja sosiaalisen median myötä syntynyt markkinointitekniikka, jossa tuotteen tai palvelun kohderyhmälle tuotetaan sen arvostamaa, sille hyödyllistä sekä jatkuvaa ja johdonmukaista markkinointiviestintää ja muuta mediasisältöä sen parhaiten tavoittavissa kanavissa. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on sitouttaa nykyisiä asiakkaita pysymään asiakkaina, hankkia uusia ja markkinoida kaikille kannattavasti. Lähde Wikipedia.

Sisältömarkkinointiin voidaan liittää useita erilaisia ammattikäsitteitä kuten, copywriting, yritysbloggaaminen, asiakasviestintä ja niin edelleen.

Joka tapauksessa sisältämarkkinointi on jo tuonut paljon uutta B2B-markkinointiin ja se on viestinnän ammattilaisen näkökulmasta oikein mainio vaihtoehto kylmäpuheluille tai suoramarkkinointikirjeille.


Miten sisältömarkkinoinnissa pääsee alkuun?

Janne Ansaharju kirjoittaa, että sisältömarkkinointi on hyvä aloittaa bloggaamalla. Minun on hyvin helppo yhtyä Jannen ajatuksiin. Blogin perustaminen on helppoa ja nopeaa ja tarvittaessa blogin saa päivitettyä vaikka verkkokaupaksi.

Ennen kaikkea sisältömarkkinointi blogin avulla on riskitöntä. Blogi ei vaadi suuria taloudellisia investointeja vaan suurin investointi on blogin kirjoittamiseen käytetty aika. Lisäksi näin viestinnän ammattilaisen näkökulmasta blogin kirjoittaminen on mainio tapa hioa omia kirjoitustaitoja.

Viestintä haastaa journalismin

Päätoimittaja Pekka Mervola kirjoitti Keskisuomalaisessa 3.3.2013, että viestintä on ”tunkeutunut” kaikkialle. Jyväskylässä ainakin tuntuu olevan turhia viestijöitä. Mervolan käsitys viestinnästä tuntuu kapealta. Ei ihme: median edustajat näkevät sähköpostilaatikkoon kolahtavat tiedotteet ja viestinnän muu työ jää pimentoon.

Kolumni on kirjoitettu kärjekkäästi, kuten journalismissa tänä päivänä on tapana. Hyvä uutinen ei ole uutinen. Kolumni haastaa viestinnän, mutta itse asiassa globaalissa vertailussa asia on kokonaan päinvastoin: viestintä haastaa median.

Journalismi on muutoksessa, koska viestintää tarvitaan kaikkialla. Viestintä varmistaa, että tietoa kulkee suoraan kansalaisille monilla kielillä nopeasti eri kanavissa. Lehteen kirjoittava toimittaja joutuu pohtimaan omaa lisäarvoaan.

Sisältöstrategia palauttaa ohjakset viestintäammattilaisen käsiin

Valitettavan usein viestintäammatilaiset jäävät sivustakatsojan rooliin kun verkkosivuprojekteja toteutetaan puhtaasti teknologian ehdoilla. Tekniikka ja koodipuhe ovat pelästyttäneet viestinnän ammattilaiset verkkosivupalavereiden hiljaisiksi osallistujiksi, joilla ei ole merkittävää sananvaltaa. Keskustelua on hallinnut yrityksen IT-päällikkö tai projektin tekninen toteuttaja.

Ratkaisu on sisältöstrategiassa


Sisältöstrategia on organisaation verkkosisältöjen tai sisältömarkkinoinnin pitkän tähtäimen suunnittelua sekä tapa saada tarkasti kohdennettua, vaikuttavaa ja sisällön tuottajalle tuloksellista verkkonäkyvyyttä.Lähde Wikipedia.

Verkon sisältöstrategia on lähestymistapa, joka keskittyy suunnitelmallisen verkkoviestinnän luomiseen ja kehittämiseen. Tarve uudelle lähestymistavalle syntyi, kun sosiaalisen median yleistyttyä yritykset alkoivat toimia yhä useammissa eri digitaalisessa julkaisukanavassa.

Samalla havaittiin tarve kanavien roolittamiselle: Facebook on monelle hyvä brändinrakennuspaikka, toiset suosivat LinkedIniä työntantajaprofiilin vahvistamiseen. Vaikuttaa simppeliltä – mutta sitä se ei aina ole.

Ongelmia monelle tuottaa hyvin keskeinen kysymyssarja: Ketkä ovat tärkeimpiä kohderyhmiämme digitaalisissa kanavissa, miten he käyttävät verkkoa ja sisältöjä ylipäänsä – ja miten voimme vastata heidän odotuksiinsa verkkoympäristössä? Vasta näiden kysymysten selvittyä kannattaa keskittyä siihen, missä kanavissa organisaation tulisi toimia ja mitä tavoitteita, rooleja ja teemoja eri julkaisukanavissa kannattaisi toteuttaa. Kaikkiin edellä oleviin kysymyksiin haetaan vastauksia sisältöstrategian avulla.

Tunne kohderyhmäsi ja tee tuloksellista viestintää verkossa

Sisältöstrategian tärkein oppi pohjaa ideaan kohderyhmälähtöisestä sisältösuunnittelusta ja systemaattisesta toiminnasta organisaation hyödyntämissä digitaalisissa kanavissa. Tuottamalla tunnistettaville yleisöille kiinnostavia sisältöjä ja palveluja, yritys niittää positiivista näkyvyyttä ja parhaimmillaan saa osakseen verkon kuuminta valuuttaa: suosittelua. Samalla yritykset saavat verkkotoimintonsa linjaan liiketoiminnallisten tavoitteidensa kanssa – ja tästähän lopulta kaikessa viestinnässä ja markkinoinnissa on kyse.

Näkökulma kuulostaa simppeliltä, mutta todellisuudessa verkkoviestinnän suunnitteluperinne on ollut kaukana käyttäjälähtöisyydestä. Organisaation omat tiedotteet, uutiset ja tuotetiedot ovat olleet kaiken sisällön keskiössä. Käyttäjälähtöisyys pohjaa ajatukseen yleisöjen tutkimisesta ja heidän tarpeiden tunnistamisesta. Sisältöstrategian tärkein periaate onkin kattava tutkimuksellisuus, jonka verkko nykyään mahdollistaa.

Perehtymällä yrityksen itse tuottamiin sisältöihin saadaan selville, mistä aiheista organisaatio puhuu. Samalla voidaan pohtia, ovatko nämä aiheet yrityksen strategian kannalta keskeisiä. Tutkimalla yleisöjä, verkkokeskusteluja ja organisaation kannalta tärkeitä aiheita taas saadaan näkemyksiä siitä, miltä yrityksen digitaalinen toimikenttä näyttää. Tämän pohjalta voidaan määritellä, mitkä teemat, aiheet ja palvelut ovat organisaation toiminnan kannalta merkittävimpiä – ja myös asiakkaille kiinnostavimpia verkkoympäristössä.

Mutusta datavetoiseen verkkosuunnitteluun

Sisältöstrategia on kuitenkin vasta alkua. Tämän jälkeen alkaa vasta todellinen työ: strategian jokapäiväinen toteuttaminen, sisältöjen suunnitelmallinen tuottaminen ja sisältö- tai kanavakohtaisten onnistumisten mittaaminen.

Välkkyvät bannerit ovat banaaleja menneen maailman kaikuja, kohderyhmälähtöiset sisällöt todellisia tulevaisuuden viestintätoimenpiteitä. Sisältöjen tuottaminen on kuitenkin ennen aikaista ennen kuin organisaatio voi sijoittaa itsensä ja toimintansa johonkin viitekehykseen.

Tieto on valtaa. Ja verkossa tarjolla oleva tietopotentiaali on huikea. Sisältöstrategian avulla tuosta tiedosta voidaan jalostaa tavoitteita, ohjeistuksia ja prosesseja – viestinnällisiä työkaluja, joiden avulla verkkoviestintä on suunniteltu tukemaan yrityksen liiketoimintaa.


Ota tavaksi tavoitteellinen blogi

Blogia voi kirjoittaa monista eri lähtökohdista ja yhdellä tavoitteena voi olla sisustusideoiden jakaminen omalle pienelle yleisölle kun taas toisella tavoitteena on ei vähempää kuin yrityksen myynnin kasvattaminen.

Tavoite voi siis olla mitä tahansa, mutta oli tavoite sitten kuinka pieni tai suuri, niin tavaksi kannattaa ottaa tavoitteellinen blogi.

Tuloksekkaan blogin resepti

Blogi ei voi menestyä, jos lukijat eivät edes löydä blogia. Blogin tunnettavuuden ja verkkonäkyvyyden edistämiseksi on olemassa useita erilaisia strategioita, joista kaikista tärkein on sisältö. Jos blogin sisältö kiinnostaa ihmisiä, niin lukijat kyllä ennen pitkää löytävät blogin.

Uuden blogin perustaja joutuu aina alussa tekemään paljon töitä blogin sisällön ja näkyvyyden eteen. Ajan myötä homma yleensä helpottuu, kun blogilla alkaa olla seuraajia ja sisällöt nousevat esiin myös hakukoneiden hakutuloksissa.

Aseta blogille toimintaan kytketty tavoite

Jokaisella blogilla on yleensä jokin suurempi tavoite. Yritysblogilla se voi olla kuluttajien ostopäätösten tukeminen ja myynnin kasvattaminen.

Jokaiselle yksittäiselle artikkelille kannattaa myös asettaa oma tavoitteensa. Blogiartikkelin tavoitteena voi olla esimerkiksi jonkin tapahtuman markkinointi, uutuustuotteesta kertominen tai vaikkapa lapsen syntymäpäiväjuhlien koristeluvinkkien jakaminen.

Määritä bloggaamiselle resurssit

Aika on rahaa, joten määrittele itsellesi miten kauan aikaa bloggaamiselle on käytettävissä viikottain tai per artikkeli. Tee selkeä toimituskalenteri, joka on kytketty ensimmäisessä kohdassa asettamiisi tavoitteisiin.

Laadi blogia varten mittarit

Mittarit kannattaa määritellä huolellisesti. Mittareita voivat olla esimerkiksi blogin kävijämäärät tai uutiskirjeen tilaukset. Muista, että pelkkä kävijämäärä ei vielä yksinään kerro paljoakaan, vaan oleellista on kävijöiden käyttäytyminen. Jos blogin tavoitteena on nostaa yrityksen liikevaihtoa, niin suurestakaan kävijämäärästä ei ole mitään hyötyä, jos kävijät eivät konvertoidu maksaviksi asiakkaiksi.

Bloggaa niin, että tavoitteilla on parhaat mahdollisuudet täyttyä

Ohjaa lukijaa kohti tavoitteitasi. Laita lukijasi tekemään jotain tavoitteidesi eteen. Sosiaalisen median käyttäjät tottelevat käskyjä hyvin, joten käytä blogeissasi selviä toimintakehotteita. Jos haluat lukijan tilaavan uutiskirjeesi, sano se selkeästi!

Viestinnän ammattilainen – superihminen?

Kun selaa työpaikkailmoituksia esimerkiksi duunitorissa, niin jää helposti sellainen kuva, että tässä haetaan kaikentaitavaa superihmistä. Ei ole lainkaan tavatonta, että hakijalta toivotaan osaamista julkaisujärjestelmistä, graafisesta suunnittelusta, copywritingista ja verkkoanalytiikasta. Lisäksi hakijan tulisi hallita jouhevasti Adobe Photoshop ja 10 muuta ohjelmaa.


Odotamme sinulta vahvaa kokemusta ja osaamista digitaalisesta designista sekä palvelumuotoilusta. Ketterät menetelmät ovat sinulle tuttuja, etkä kaihda uusia teknisiä haasteita. Saat suuret linjat tuotua konkretian tasolle ja hallitset UI-suunnittelun. Työkalupakissasi on useita suunnittelutyössä tarvittavia ohjelmia. Sinulla on näkemystä ja uskallat tuoda sen rohkeasti esille. Ennen kaikkea haluat jättää jälkesi tulevaisuuden oppimiseen!

Ei mikään ihme, että työuupumus ja riittämättömyyden tunne vaivaavat yhä useampia!

Älypuhelimet, tabletit ja mobiilius mullistavat viestintää

Päivän pienet odotteluhetket ovat täyttyneet uudesta viihteestä: surffailusta ja sosiaalisesta mediasta. Tilastokeskuksen mukaan jo 42 % suomalaisista kantaa nimittäin mukanaan älypuhelinta, eli puhelinta, jolla pääsee nettiin. Heidän ei siis enää tarvitse odottaa kotiin tai toimistolle asti, jotta he voisivat tietokoneella hakea netistä tietoa tai tehdä tilapäivityksiä. Liikkuessamme klikkailemme puhelinta: jaamme kuvia ympärillämme tapahtuvasta tai haemme vinkkejä, mihin kannattaisi poiketa syömään.

Kun internet aikanaan tuli, tietokoneiden käyttö muuttui paljon: oli mahdollista luoda omia kotisivuja. Sosiaalisen median tulo taas muutti perinteisten nettisivujen roolia ja aktivoi ihmisiä tarjoamalla mahdollisuuden oman digitaalisen tontin perustamiseen. Nyt sosiaalisen median käyttö taas on vuorostaan jo murroksessa: netin käyttö siirtyy älypuhelimiin ja tablet-laitteisiin kiihtyvällä vauhdilla. Surffaillu ja tapahtumien seurailu on näillä kosketusnäytöllisillä vempaimilla mukavaa, ja aikaa ei tarvitse viettää tietokoneeseen liimautuneena.

Älypuhelimen ansiosta sosiaalisen median käyttö on entistä ajankohtaisempaa. Moni meistä käyttääkin puhelinta lähes jatkuvasti – katsomme karttasovelluksesta reittiohjeita, haemme puhelinnumeroa tai luemme Facebookista tuttujen kuulumisia. Älypuhelimet ja mobiilisovellukset yksinkertaistavat tiedonhakua sekä mahdollistavat sen liikkeellä ollessamme. Toisaalta voimme myös seurata kaikkea muualla maailmassa tapahtuvaa: erilaiset tilaisuudet tai maailmaa mullistavat tapahtumat, joihin emme itse fyysisesti pääse paikalle, voivat kuitenkin olla sisällöltään läsnä. Samalla monen tilaisuuden tärkein sisällöllinen anti jakautuu laajemmalle vastaanottajajoukolle.

Mobiilisovellukset on integroitu toimivasti sosiaalisen median palveluihin. Voimme halutessamme jakaa tietoa liikkeistämme sosiaalisessa mediassa eri tavoin. Facebookissa ja Twitterissä voimme helposti jakaa sijaintitietoja ja älypuhelimella voimme ottaa käyttöön vaikka Facebook Deals -palvelun, joka juuri tuli Suomeenkin. Sen lisäksi on kehitetty erillisiä paikallistamiseen liittyviä sovelluksia. Yksi niistä on Foursquare, joka on pelillisyytensä ansiosta kerännyt suosiota.

Foursquaren käyttäjä kirjautuu paikkoihin älypuhelimellaan – toimistolle, lounasravintolaan, kauppaan tai vaikka kuntosalille. Hän jakaa tiedon muille Foursquarea käyttäville kontakteilleen ja halutessaan myös Facebookiin ja Twitteriin. Samalla hän kerää itselleen sovelluksen hassunhauskassa pelissä pisteitä. Aktiivisimmin yksittäisessä paikassa vieraillut saa päällikön tittelin ja esimerkiksi Yhdysvalloissa monesti päälliköitä huomioidaan erikoiseduilla.

Pelillisyys saattaa innostaa joitakin sovelluksen käyttäjiksi, mutta toisaalta Foursquare tarjoaa yrityksille mahdollisuuden näkyä ja houkutella asiakkaita. Tulevaisuuden tarjoukset sijaitsevat luultavasti tällaisissa palveluissa. Käyttäjä näkee yksinkertaisesti älypuhelimellaan, mikä lähistön putiikeista tarjoaa etuja ja mitä muut asiakkaat sanovat yrityksestä. Tämä on yritykselle yksi keino tarjota tietoa ja houkutella uusia asiakkaita. Muiden asiakkaiden jättämät vinkit ovat yritykselle kullanarvoisia. Asiakkaista tulee samalla sanansaattajia, kun he kertovat kontakteilleen, missä ovat käyneet.

Yksi mobiililaitteiden olennainen etu on paikantaminen ja sen ympärille syntyneet palvelut, joilla voimme saada tietoa lähiympäristöstämme. Paikantamiseen perustuvien sovellusten käyttäjät saavat helposti vertaiskokemuksia: mikä lähistön ravintoloista tarjoaa hyvää ruokaa ja mitä listalta kannattaa valita. Voimme eri sovellusten avulla selvittää, mistä löytyy lähin Otto-automaatti, puisto tai tori. Voimme vaikka käyttää katunäkymiä ja varmistaa siten, että olemme astumassa sisään oikeaan rakennukseen.

Visiot eivät pääty tähän. Vielä emme tiedä, mitä kaikkea voimmekaan jonain päivänä tehdä mobiileilla  puhelimillamme, koska uusia ideoita ja sovellustapoja kehitetään jatkuvasti. Nyt jo voimme maksaa pysäköinnin älypuhelimella, mutta useilla tahoilla suunnitellaan esimerkiksi uudenlaisia digitaalisia lompakoita ja tarjousten maailmoja. Ainoastaan puhelinten valmistajat eivät siis enää ole vastuussa puhelinten käytön kehittämisestä, koska sovellusten kehittäjillä on ehkä vielä isompi rooli muutoksessa. Niiden kehittäjät luovat meille uudenlaisia tapoja jakaa, kommentoida ja osallistua.

Tervetuloa tarinankerronnan aikakauteen

Tarinat ovat vuosituhansia vanha keino levittää sanomaa. Opimme kuuntelemaan tarinoita jo lapsena ja muistamme mielenkiintoisimmat lapsena kuullut tarinat vielä vahoinakin.

Tarinoiden rooli 2010-luvun viestinnässä

On monia keinoja hyödyntää tarinankerrontaa viestinnässä ja markkinoinnissa. Tarinan avulla voidaan vedota ihmisten tunteisiin ja tunteisiin vetoava tarina jää paljon paremmin ihmisten mieliin kuin joku uutinen päivän lehdestä tai tuotteen / palvelun ominaisuuksia hehkuttava mainos.

Tarina on myös oivallinen apuväline yrityksen brändin rakentamiseen ja kirkastamiseen.

Mitä ominaisuuksia tarinalta vaditaan?

Jotta ihmiset huomaisivat viestisi ja reagoisivat siihen, niin tarinan on vedottava tunteisiin. Tarina saa myös herättää ristiriitaisia tunteita eri ihmisryhmissä Enää ei riitä, että osaa kertoa koskettavaa tarinaa kiinnostavasti otsikoiden, vaan on myös osattava herättää keskustelua ja mahdollistaa vuorovaikutus. Ja mikä vaikeinta, tässä ketjussa on oltava mukana loppuun saakka.